Tikkaa ja masalaa
Chennaissa vallitsee tällä hetkellä ylitarjonta viiden tähden hotelleista, eli niitä löytyy. Kyseisten lafkojen ruoka on hyvinkin maittavaa ja erittäin esteettistä (ks. yllä). Listalta löytyy usein Intian eri osien ruokia sekä länsimaalaista sapuskaa ihan pizzasta naudan pihviin.
Chennain alueella ruoka on niinsanotusti märkää eli koostuu erilaisista sörsseleistä kun taas pohjoisessa tehdään tandooria, joka on puolestaan kuivempaa. Ohessa perinteinen "thali", joka tarjoillaan metallilautaselta ja -kulhoista tai banaaninlehdeltä ja koostuu eri kasviscurryistä ja höysteistä.
Naan leipä on ihan käypä elintarvike varsinkin valkosipuliversiona mutta sekin valitettavasti tehdään vaaleista jauhoista. Onneksi rakas kotiväki laittoi kuusi pakettia ruisleipää mieltä kohottamaan.
Töissä toistaiseksi vaihtoehdot ovat KFC ja Intialainen. Ennen tilanteen vakavuuden ymmärtämistä olin monta kertaa ihmetellyt miten joku (kollega 3kk komennuksella) on voinut syödä kolme kuukautta KFC:n ruokaa putkeen. Ensimmäisen viikon täällä olon jälkeen tämäkin fakta avautui minulle. KFC on ihan jees, jopa kolmena/neljänä päivänä viikossa. Vaihtoehtona nimittäin on riisi ja kana eri kastikkeissa, jotka mielestäni maistuvat enemmän tai vähemmän samalta. Paneer eli intialainen kotijuusto on minulle uusi tuttavuus, johon tykästyin mutta seki usein tulee niissä samoissa sörsseleissä ja curryissa eli hieman yksitoikkoisessa makumaailmassa taas mennään.
Tämä meitsin maidi tosiaan tekee ihan hyvää ruokaa. Tuossa esimerkiksi kermainen kanakeitto, pastavuoka ja aina lisäkesalaatti. Tekee myös tosi hyvää pakonipiirakkaa, joka on pomoni bravuuri.
Mutta jos siltä tuntuu niin aina voi lähteä vähän iltapalalle, ei niin intialaisittain... Vaikkain tämän "italialaisen" Ottimo ravintolan sisustus ei niin huokunut autenttisuutta kiiltävine uusine viinikaappeineen (pomon huomio) niin eipä se makuelämystä niin haitannut. Eikä jätä mietityttämään mistä nämä expattien lisäkilot tulevat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti