Sundarban Osa 2 – Kylä

Risteiltyämme päivät pitkät oppaamme, joka oli luonnonsuojelualueelta lainattu, kysyi jos haluaisimme piipahtaa paikallisessa kylässä. No tottahan toki.

Pääsimme taas näkemään Intiasta uuden puolen. Kylässä kaikilla talouksilla oli oma kalalampi, jossa kasvatettiin kalaa, ja puutarhassa pienempi lampi sitten  muihin tarkoituksiin. Kaikilla oli omat puutarhansa jossa kasvatetaan perunaa, kukkakaalia yms. 

Lietenä toimii savesta tehty vähän hellan näköinen kapistus, alle laitetaan tuli ja yläpuolella on kaksi reikää joille voi asettaa keittoastian tai minkälie kattilan. Lehmänlantakakkuja kerätään ja kuivatetaan yhteisvoimin koko kylälle yhteiseksi polttopuuksi.

Kulkuneuvoja ei kylässä sen enempää pörrännyt kuin tämä yksi.

Kylän koulu, luokat 1-4.

Riisi on täällä päin kylien päätulonlähde.

Oppaamme kertoi että Sundarbanin alueen kylien suurimmat haasteet  ovat: 

• Eroosio – Nousu- ja laskuvesi kuluttavat rantoja ja syövät koko ajan saarteen pinta-alaa
• Liikkuminen. Saarilta toisille tai mantereelle
• Lääkärit. Alueella ei ole kunnon lääkäreitä saatavilla.

Tässä paikallinen julkinen. Porukkaa lappaa markkinoille ja takas.

Ja tässä se kaikkein oudoin apina ...täällä päin ainakin.