torstai 22. tammikuuta 2015

Sundarban – Osa 1

Viime viikonloppuna teimme reissun Sundarbanin kansallispuistoon. Tämä UNSECOn maailman perintökohde sijaitsee Kolkatan ja Bangladeshin välissä ja se on yksi maailman suurimmista Mangrove-metsistä. Vaikka tiikeriä ei bongatukaan, sen verran tuli nähtyä että jaan tämän reissun pariin eri kirjoitukseen.




Osa 1 – Tiger reservation ja muut ötökät



Olimme varanneet kahden yön houseboat risteilyn pitkin suistoaluetta. Sundarbanin Intian puoleinen kansallispuiston alue on jaettu kolmeen osaan: pieni alue jonne kaikki pääsevät, jonka lisäksi pieni alue jonne paikalliset kalastajat ja kyläläiset saavat mennä ja suurempi alue joka on oikeastaan rauhoitettu luonnonsuojelualue. Tuonne turisteillekin sallitulle alueelle on rakennettu muutamaan paikkaan aidatut alueet (Tiger reservation), joissa on katselutornit ja museo alueen eläimistä ja luonnosta.

 Mangrove-puulle ominaista ovat sen ilmajuuret.




Kovin sitä tikrua yritettiin houkutella ja kuikuilla mutta ei sitten tällä kertaa onnistunut. Krokoja nähtiin senkin edestä, varmaan seitsemän vähän pienempää ja isompaa. Minulle valkeni myös totuuksia eläinmaailman realiteeteista: isot krokot syö pikku krokoja! Taitaa olla noita viidakon vahvimman lakeja mutta tuo fakta oli mennyt minulta täysin ohi.





Kingfishereitä, ja en tarkoita sitä olutta vaan lintua (Kuningaskalastajia), on olemassa 16 eri väriä, joista kahdeksaa löytyy Sundarbanin alueelta. Näistä bongasimme kuusi.

Kännykän kameran optiikka ei taida olla aivan parasta luontokuvaukseen...












Muita reissulla nähtyjä ötököitä:


Jalohaikaroiden aamukokous













Apsuja










Villisikoja






Bambi (spotted deer)




















Ja delfiinit, jotka eivät olleet valokuvauksellisella päällä... Hence, ei kuvaa.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti