Loppu vuoden koettelemuksia osa 3
Sykloni Vardah

Hyvä että edes viikko ehti kulua tuosta edellisestä Tamil Nadun arkea sekoittaneesta tilanteesta kun jo toinen oli edessä. Sunnuntai-iltana 11.12. sääennuste varoitteli Chennaita lähestyvästä Vardah sykloonista. Taas ilmoitettiin että koulut yms. ovat kiinni maanantaina sykloniuhan vuoksi ja aamuyöstä sitten muutkin firmat ilmoittivat pitävänsä ovensa kiinni.

Koko yön satoi kaatamalla vettä ja hiukan tuuli ulisi välillä mutta ei sen erikoisempaa. Aamulla sade rauhoittui ja aamupäivästä katkesi sähköt. Tuuli alkoi nousta. Meno hurjistui. Katselimme ikkunasta kun palmut taipuivat tuulessa ja yhtäkkiä räks! Vastapäätä katua isosta puusta katkesi erittäin iso oksa talon pihalle juuri ja juuri väistäen auton, joka oli juuri lähdössä pihasta.

Ennen

Jälkeen

Parin tunnin päästä tuuli laantui. Olimme ”myrskyn silmässä”. Onneksi syklonin jälkimmäinen reuna rauhoittui ennen maalle saapumistaan eikä ollut enää niin hurja kuin ensimmäinen erä. Ilta meni kynttilän valossa istuessa ja ihmetellessä. Hella sentään toimi koska käy kaasulla. Ruokana oli sitä helpointa, nuudeleita. Kännyköiden akut hiipuvat… Kalat kuolivat kun akvaarion filtteri/happilaitteet eivät pelaa. Sähköt edelleen poikki, alkoi käydä selväksi että seuraavana päivänä ei taida olla töihin menemistä...

Seuraava aamu valkeni rauhallisena ja poutaisena. Päätimme lähteä pienelle rundille katsomaan mitä sykloni oli saanut aikaiseksi. Kadut olivat täynnä oksia ja siellä täällä näkyi kaatuneita puita. Sähköjohdot olivat menneet niiden mukana. Ajaminen ei ollut aivan yksiselkoista, pienemmiltä kaduilta piti tehdä u-käännös kun kaatuneet puut blokkasivat tien.

Sähköt edelleen poikki, ei tietoa koska olisi tulossa takaisin. Kännyköiden akut alkaa vetää aivan viimeisiä. Edellisillan toisinnon pelossa, siirrymme hotelliin. Ja sielu lepää. Ilmastointi pelaa, kännykät saavat virtaa, aivot lepäävät tv:n ääressä koomatessa, ruokaa saa vaikka mitä! Haluan pizzaa.

Levätyn yön jälkeen toivo on palannut että sähköt varmaan palaavat pian. Toimistolla mennään edelleen varavirran kanssa, internet-yhteydet vielä katki, minun ei ole järkeä lähteä ajamaan niin kauas turhaan. Käyn kotona vaihtamassa vaatteita. Kotona ei toimi mikään yhteys, ei netti eikä puhelinverkko, en saa yhteyttä poikaystävääni päivän aikataulusta.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan lähden takaisin hänen luokseen. Matkalla nettiyhteys palaa ja viestejä on tullut whatsappiin, facebookkiin, facebookin seinälle jne. Yritän soittaa hänelle – ei yhteyttä. Kuinka riippuvaisia nykyään olemmekaan teknologiasta. Sen puutteessa tai vikatilanteissa olemme aivan avuttomia, kammottavaa.

Puhelin- ja nettiyhteyksien sekä katujen raivaamiseen puutavarasta menee päiviä, kaupungin ulkopuolella yli viikko. Taas työt kärsivät. Tehdas oli kiinni tai puoliteholla monta päivää, ei tee hyvää myyntiluvuille.

Viime vuonna Chennaita kuritti tulvat, nyt sykloni. Mitäköhän ensi joulukuussa…

Katso tästä kuinka ilkeäksi sykloni joillain paikoilla kävi:  https://www.youtube.com/watch?v=NDlHHkC3jHE