Loppu vuoden koettelemuksia osa 3
Sykloni Vardah
Hyvä että edes viikko ehti kulua
tuosta edellisestä Tamil Nadun arkea sekoittaneesta tilanteesta kun jo toinen
oli edessä. Sunnuntai-iltana 11.12. sääennuste varoitteli Chennaita
lähestyvästä Vardah sykloonista. Taas ilmoitettiin että koulut yms. ovat kiinni
maanantaina sykloniuhan vuoksi ja aamuyöstä sitten muutkin firmat ilmoittivat pitävänsä ovensa kiinni.
Koko yön satoi kaatamalla vettä
ja hiukan tuuli ulisi välillä mutta ei sen erikoisempaa. Aamulla sade
rauhoittui ja aamupäivästä katkesi sähköt. Tuuli alkoi nousta. Meno hurjistui.
Katselimme ikkunasta kun palmut taipuivat tuulessa ja yhtäkkiä räks! Vastapäätä
katua isosta puusta katkesi erittäin iso oksa talon pihalle juuri ja juuri
väistäen auton, joka oli juuri lähdössä pihasta.
Ennen |
Jälkeen |
Parin tunnin päästä tuuli
laantui. Olimme ”myrskyn silmässä”. Onneksi syklonin jälkimmäinen reuna rauhoittui
ennen maalle saapumistaan eikä ollut enää niin hurja kuin ensimmäinen erä. Ilta
meni kynttilän valossa istuessa ja ihmetellessä. Hella sentään toimi koska käy
kaasulla. Ruokana oli sitä helpointa, nuudeleita. Kännyköiden akut hiipuvat… Kalat
kuolivat kun akvaarion filtteri/happilaitteet eivät pelaa. Sähköt edelleen
poikki, alkoi käydä selväksi että seuraavana päivänä ei taida olla töihin
menemistä...
Seuraava aamu valkeni rauhallisena ja
poutaisena. Päätimme lähteä pienelle rundille katsomaan mitä sykloni oli saanut
aikaiseksi. Kadut olivat täynnä oksia ja siellä täällä näkyi kaatuneita puita.
Sähköjohdot olivat menneet niiden mukana. Ajaminen ei ollut aivan
yksiselkoista, pienemmiltä kaduilta piti tehdä u-käännös kun kaatuneet puut
blokkasivat tien.
Sähköt edelleen poikki, ei tietoa
koska olisi tulossa takaisin. Kännyköiden akut alkaa vetää aivan viimeisiä.
Edellisillan toisinnon pelossa, siirrymme hotelliin. Ja sielu lepää.
Ilmastointi pelaa, kännykät saavat virtaa, aivot lepäävät tv:n ääressä
koomatessa, ruokaa saa vaikka mitä! Haluan pizzaa.
Levätyn yön jälkeen toivo on
palannut että sähköt varmaan palaavat pian. Toimistolla mennään edelleen
varavirran kanssa, internet-yhteydet vielä katki, minun ei ole järkeä lähteä
ajamaan niin kauas turhaan. Käyn kotona vaihtamassa vaatteita. Kotona ei toimi
mikään yhteys, ei netti eikä puhelinverkko, en saa yhteyttä poikaystävääni
päivän aikataulusta.
Alkuperäisen suunnitelman mukaan
lähden takaisin hänen luokseen. Matkalla nettiyhteys palaa ja viestejä on
tullut whatsappiin, facebookkiin, facebookin seinälle jne. Yritän soittaa hänelle
– ei yhteyttä. Kuinka riippuvaisia nykyään olemmekaan teknologiasta. Sen puutteessa
tai vikatilanteissa olemme aivan avuttomia, kammottavaa.
Puhelin- ja nettiyhteyksien sekä
katujen raivaamiseen puutavarasta menee päiviä, kaupungin ulkopuolella yli
viikko. Taas työt kärsivät. Tehdas oli kiinni tai puoliteholla monta päivää, ei
tee hyvää myyntiluvuille.
Viime vuonna Chennaita kuritti tulvat, nyt sykloni. Mitäköhän ensi joulukuussa…
Katso tästä kuinka ilkeäksi sykloni joillain paikoilla kävi: https://www.youtube.com/watch?v=NDlHHkC3jHE