Mekong Indochina Hash – Yangon, Myanmar

Muutaman työpäivän jälkeen palattua edelliseltä reissulta oli aika suunnata kohti seuraavaa hash- tapahtumaa Myanmariin. Myanmar, eli vain muutama vuosi sitten Burma nimellä tunnettu maa, on vasta viime vuosina avannut rajojaan turismille ja vapaammalle matkustukselle sekä (länsimaalaiselle) kehitykselle. Viisumi tarvitaan, mutta e-viisumi hakemus oli helppo täyttää netissä ja vastaus tuli parissa päivässä. Vähän päänahkaa kipristeli tapahtuman järjestäjien varoittelu että e-viisumi ei tuona aikana toimisi, koska kyseisenä viikonloppuna järjestettiin myös parlamenttivaalit… No homma skulasi immigrationissa kuin missään muualla (niin no paitsi Intiassa). On se kumma kun maa joka on avannut rajansa vastikään saa tällaisen homman toimimaan parissa vuodessa mutta Intiassa homma tökkii vaikka vuosia yritetty. Myanmariin voi jopa hakea turisti e-viisumin lisäksi jo business e-viisumia, joka nyt ei tulisi Intialaisille pieneen mieleenkään.

Joka vuotinen Mekong Indochina hash kerää noin 300 osallistujaa suurimmaksi osaksi Aasian ja Australian alueelta. Suurin osa osallistujista oli pitkäaikaisia hashaajia ja monille Mekong on vuotuinen traditio.

Pienenä töyssynä tuossa viikonlopussa tosiaan oli ne vaalit. Vuonna 2011 Myanmarissa järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit, joiden tuloksena vuosia hallinnut sotilasjuntta sai loppunsa eli nämä olivat vasta maan toiset vapaat vaalit, josta syystä ilmapiiri oli vielä hieman arka. Pari tuona viikonloppuna vältettävää asiaa olivat julkinen alkoholin juonti ja suuret kokoontumiset. Joo, hyvin menee yhteen 300 hengen hash porukan kanssa…

Ehkäpä osin tuosta johtuen lenkit olivat kaupungin ulkopuolella ja sunnuntain hangover run kulki pienten kylien läpi. Paikalliset olivat kokoontuneet kaipeille kyläteilleen ihmettelemään meitä. Lapset vilkuttelivat, heittivät ylävitosia ja jotkut juoksivat perässä jonkun matkaa.

Myanmar on tosiaan vasta kehityksensä alussa mutta silti se näyttää edistyvän aika vauhdikkaasti. Luulen että jo puolen vuoden tai vuoden päästä (varmaan täytyy seuraavaan Mekong Indochinaan ainakin lähteä)  voisi kaupunkikuvassa huomata muutoksen. Kunhan vaan eivät upeita temppeleitä tai kolonialistisia rakennuksia tuhoaisi rakentamisen rytäkässä.

Colombo Oktoberfest Hash vol.2

Se aika taas vuodesta. Viime viikonloppuna oli jälleen aika Madras hashin ja Colombo hashin yhteisen hash-viikonlopun Colombossa. (Jos hash ei ole tuttu käsite niin kelaa takaperin vaikka syyskuussa julkaistuun SISH-tekstiin, sieltä löytyy selitys) Viime vuonna Chennaista taisi noin kymmenisen henkeä matkustaa tuon huiman puolentoista tunnin lentomatkan eteläiselle Sri Lankan saarelle. Tänä vuonna lähtijöitä oli hieman vähemmän, vain kaksi päivää ennen lähtöä tuli viimesimmät peruutukset ja loppuvahvuus Madras hashaajista oli 2! (allekirjoittanut tietty mukaan lukien)

Eipä tuo haitannut J Viikonloppu oli täynnä ohjelmaa joka tapauksessa, ainoa ongelma oli herätä ja kammeta ylös aamuisin. Perjantaina meinasi olla tyhjää kalenterissa jopa puolentoista tuntia mutta siihenkin sain ängettyä ihka ensimmäisen visiittini Sri Lankalla temppelissä.

Viime vuodesta juoksut olivat vähentyneet, joka jätti enemmän mahdollisuuksia shoppailulle. Viikonlopun saldoa en edes viitsi lähteä luettelemaan mutta rakot sain shoppailusta enkä lenkiltä joten se ehkä kertoo jotain… Ja se että paluulennolla oli ruumatavaraa 34 kilon edestä! Tässä tosin oli yksi kaverin laukku, koska hänellä oli vielä enemmän kotiin vietävää :D Edes vaihdosta kotiutuessani minulla ei ollut näin paljon tavaraa.

Oktoberfestillä tuli tehtyä sitä mitä siellä kuuluu. Ja mahtavat menot oli taas kerran. Onneksi Sri Lanka erottui jälleen kerran Intiasta yhdessä asiassa lisää; sieltä sai siideriä! Ihan oikeaa Ruotsissa valmistettua Somersbytä! Illallisen oktoberfest kittailujen jälkeen nimittäin seuraavana aamuna maistui jokin muu palautusjuoma kuin tuo ämpäreittäin ammennettu ohrapirtelö ;)

Noniin, sitten saa toipua töissä muutaman päivän ja ensi viikonloppuna kutsuu Yangon hash! 

Life is best at Oktoberfest :)