Hashingiä ja Oktoberfesteilyä Colombossa

HHH – Hash House Harriers – on maailmanlaajuinen niin sanottu juoksukerho. Sen juuret juontavat toisen maailman sodan aikaiseen Malesiaan, jossa brittisotilaat keksivät lieventää juomisen aiheuttamaa pöhnää juoksemalla. Lenkin jälkeen toki oli taas aika nesteyttää jälleen...

Hash ryhmiä löytyy kaupungeista ympäri maailmaa, tässä juuri äsken opin että jopa Turussa toimii jonkilainen Hash-juoksukerho. Chennaissa ryhmiä on kaksi: Madras Hash ja nuorempi Chennai Hash. Kumpikin kerho juokseen joka toinen sunnuntai ja toki niin etteivät ne ole päällekkäin eli juoksemaan, tai toki kävelemään (sositeltua varsinkin jos edellinen ilta on ollut kovin vauhdikas tai jos on juuri vetänyt Flying Elephantin kuohari brunssin) pääsee siis joka sunnuntai. Sosiaalielämääni hyvin ohjaavan pomoni ansiosta päädyin tutustumaan oheiseen toimintaan Chennaihin asettuessani. Kesän matkustelun ohessa ehdin sen verran lajia kokeilemaan että sain oman hash-nimeni, se annetaan kolmannella kerralla.

Näiden viikottaisten lenkkien ohessa aina vähän väliä on hash vierailuja. Colombo-Madras Hash on jo perinne, nyt vaan valitettavasti pääsi unohtumaan kuinka pitkä sellainen. Sopivasti on sattunut että tämä Hash ajoittuu hienosti samalle ajalle kun Colombon Hiltonin Oktoberfestit ;)

Torstai-iltana lennätti koneeni siis Colomboon ja perjantaina päivä alkoi mukavasti shoppailulla, toim. huom. tonne haluun uudelleen: 5 paitaa (joista 2 Kappaa), 3 hametta, shortsit, mekko (Zara) ja pikkulaukku kustansivat yhteensä maksimissaan noin 80€. Tottakai piti tietää oikea kauppa, onneksi Hash porukassamme oli muutama entinen Colombo asukki niin he osasivat ohjeistaa oikeaan suuntaan.

Illan lenkki oli mukava ja ringin jälkeen (lenkki päättyy aina rinkiin jossa puretaan lenkki: kiitetään reitin tekijöitä, rankaistaan ”rikkomuksista”, nimetään neitsyet) suuntana oli Oktoberfest. Sitäpä ei vissiinkään tarvitse selittään miten se homma toimii. Saksalaiskarkeloiden jälkeen palasimme kämpille ja, no, jatkoimme, ja jatkoimme...

Seuraavan päivän lenkki olikin sitten se kävelyversio, nukuin sentään sen pari tunia bussissa. Onneksi on sen verran suomalaista sisua että vaikka kuinka hapettaa niin periksi ei anneta, kiivettävänä nimittäin ole kohtuullisen korkea kallio! No mutta tietenkin. Maisemat olivat kuitenkin krappiskuoleman arvoiset J Valitettavasti ne nyt puuttuvat koska tuon läpi yön tintatun yön takia kännykän lataaminen unohtui ja Aasialaisen sisu ei kestänyt huipulle tämän Suomalaisen matkassa. Illan kruunasi, no mikäs muukaan, kuin Oktoberfest!

Sunnuntaina jo otettiin vähän rennomalla kädellä ja valmistauduttiin tulevaan viikkoon. Oma koneeni lähti 7.10 eli herätys siinä 4.00 ja suoraan kentältä toimistolle. Mutta kun oli sen arvoista.

Mahtava viikonloppu! Ihq Hash! On On!